Globalismi
Globalismilla tarkoitetaan sellaista maailmankatsomusta, politiikkaa tai yhteiskunnallista suunnittelua, jossa koko maailma nähdään ja koetaan rajattomana yhtenä olemuksena ja vaikuttimena. Globalismiin liittyy vahvasti ajatus siitä, että ihmisten ja tavaroiden lisäksi myös arvot, asenteet ja käyttäytyminen siirtyvät ja ovat siirrettävissä eri yhteiskuntiin. Globalismia ei tule sekoittaa kansainvälisyyteen.
Globalistit uskovat ja ajavat sellaista maailmanjärjestystä, jossa talous- sekä ulkomaanpolitiikka tulisi suunnitella maailmanlaajuisesti, eikä ainoastaan oman maan edun mukaisesti. Yhteinen kieli, yhteinen rahayksikkö, yksi maailmanhallitus, yhteinen kuluttajakäyttäytyminen, tasapäistäminen, maailmanlaajuinen kumppanuus ja solidaarisuus ihmisten keskuudessa ovat esimerkkejä globaalista ajattelumaailmasta.Globalismi ja globalisaatio ovat vastakohta kansallisvaltio-ajattelulle sekä kansalliselle identiteetille. Globalistit siirtävät rajoja, luovat uutta yhtenäistä maailmanjärjestystä ja pyrkivät uudelleen määrittelemään kansallisen identiteetin.
Globalismin vaikutukset Suomeen
Globalisaation myötä Suomen päätäntävalta on siirretty Suomen ulkopuolisille toimijoille, kuten Euroopan Unionille, Maailman talousfoorumille sekä YK:lle. Lukuisat suomalaiset ovat saatu aivopestyä sellaiseen globaaliin ajatteluun, jonka johdosta he eivät enää ymmärrä tai koe suomalaisuutta perinteisenä omanlaisena identiteettinä, vaan he kokevat olevansa niin sanottuja maailmankansalaisia. Globalismi toisin sanoen häivyttää kansallisen identiteetin, joka on perinteisesti suojellut Suomea ja suomalaisia sisäisiltä ja ulkoisilta turvallisuusuhkilta.
Suomen tehtäväksi on tullut laittaa rahaa ja energiaa täysin Suomen ulkopuolisille ja suomalaisille kuulumattomiin asioihin ja ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, kehitysapuun, Ukrainan tukemiseen, monikulttuurisuuteen, Euroopan Unioniin sekä muiden valtioiden korruption kautta syntyneisiin ongelmiin. Tällaista ei pääsisi tapahtumaan, mikäli suomalaiset päättäjät omaisivat kansallisen identiteetin ja arvostaisivat maatamme, kulttuuria, historiaa ja perinteitä.
Suomalainen koulujärjestelmä on ollut maailman parhaita – aina siihen asti kun koulut ja opetussisällöistä vastaavat henkilöt kokivat kutsumuksekseen tuoda suomalaisiin kouluihin ulkomailla synnytetyt trendit kuten sukupuoli- ja identiteettipolitiikka, diversiteetti, itseohjautuvuus ja ilmiöoppiminen, liian pitkälle viety tasa-arvo ja niin edelleen.
Puolustusvoimat on perinteisesti ollut Suomen vahva sotilaallinen selkäranka. Suomalaiset ovat aina luottaneet maanpuolustustaitoon sekä Suomen laajaan reserviin. Tilanne, jossa Suomi ulkoistaa maanpuolustuksen globaaleille toimijoille, ei ole kestävä eikä Suomen edun mukainen. Tämä johtaa eittämättä tilanteeseen, jossa on mukana muita intressiryhmiä, joilla on eri tavoitteet kuin Suomella ja suomalaisilla. Suomi voi ja sen kannattaa harjoittaa sellaista yhteistyötä, joka ei vaaranna Suomen identiteettiä tai aseta Suomea mihinkään geopoliittisesti ristiriitaiseen tilanteeseen. Nyt maanpuolustus on ulkoistettu käytännössä Yhdysvalloille, joka on tunnetusti tehnyt tuhojaan ympäri maailmaa milloin mistäkin syystä. Kansallismielinen Suomi ei tarvitse ketään ulkopuolisia maita agendoineen puolustamaan tai provosoimaan konflikteja.
Populaarikulttuuri ja kuluttajakäyttäytyminen on kyllästetty amerikkalaisella ja ulkomaalaisella kulttuurilla. Juomme, syömme, kulutamme, katsomme, kuuntelemme ja elämme käytännössä ulkomaalaisen kulttuurin kautta, lähinnä yhdysvaltalaisen. Erityisesti nuorten sekä keski-ikäisten ajatusmaailma, arvot ja jopa kieli on saanut liikaa vaikutteita ulkomailta. Emmekö osaa enää ajatella ja elää suomalaisittain? Tämä ei tarkoita, etteikö kansakunta voisi ottaa vaikutteita muualta, totta kai voi ja näin on aina ollut, niin kauan kun se tapahtuu liioittelematta ja orgaanisesti, eikä korvaa merkittävyydessään kotimaisuutta ja kansallista. Kun katsoo eri Euroopan maiden kulttuuria, voi havaita että monet kansat ovat erittäin ylpeitä omasta kulttuuristaan ja historiastaan, ja tämä myös näkyy heidän arjessa.
Globalismi ja globalisaatio on tuotettua suurin resurssein ja siinä on taustalla ajatus yhdestä maailmanhallinnosta, globaalista kansalaisesta ja kuluttajasta. Niin sanottu woke-kulttuuri on saanut nuorten ja lapsen tasolle jääneiden aikuisten päät sekaisin, se on kääntänyt asiat päälaelleen eikä enää nojaa luonnontieteisiin tai kristinuskoon – niihin käsityksiin jotka ovat pitäneet kansakunnan kasassa ja eheänä.
Maahanmuutto ja väestönvaihto ovat yksi konkreettisimmista globalisaation haitallisista vaikutuksista. Kolmansista maista virtaa jatkuvasti laittomasti ihmisiä Eurooppaan ja Suomeen, vailla mitään perusteita olla täällä. Heidän motiiveja ei kyseenalaisteta, heidät laitetaan palveluissa ja esimerkiksi terveydenhuollossa suomalaisten edelle. Kukaan viranomainen ei halua ottaa kantaa, mikä määrä maahanmuuttajia olisi tarpeeksi tai miksi ylipäänsä heitä tänne otetaan. Viranomaisilla tai poliitikoilla ei ole yhtään mitään varteenotettavaa perustetta toimia siten kuten he toimivat. YK:n tavoitteisiin on sisällytetty vahvasti maahanmuuton edistäminen ja Suomi noudattaa tätä orjallisesti.
Tuhansia suomalaisia yrityksiä on myyty ulkomaiseen omistukseen ja myydään jatkuvasti. Sama koskee infraa ja luontoa. Tämä on globalismin vaikutus, suuret kansainväliset megakorporaatiot omistavat enemmän ja enemmän ja ajavat pienet yritykset nurin. Suomi luopuu kansallisomaisuudestaan ja vanhoista perinteisistä rakenteista ja infrasta, joka on mahdollistanut hyvinvoinnin syntymisen ja kehittymisen.Miksi Suomi myy yritykset ja infran globaaleille toimijoille? Monet asiat ovat suomalaisten kansallisomaisuutta, niihin ei tule kenenkään Suomen ulkopuolisen tahon koskea ja hyväksikäyttää.
Yksi pahiten globalismille menetetyistä instituutioista on eduskunta ja politiikka. Jokaisen hallitus- ja oppositiopuolueen edustajat ja ministerit ajavat globaalia agendaa, etenkin YK:n, Euroopan Unionin ja Maailman talousfoorumin sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kautta. Onko enää mitään päätöstä tai tavoitetta, jossa keskiverto-suomalaisen tarpeet ja arvot olisi nostettu keskiöön? Aivan kun päättäjät ja kansalaisten asioita ajavat tahot olisivat unohtaneet, mitä Suomi on ja mitä on olla suomalainen. Suomea ei koko itsenäisyyden aikana ole niin huonosti johdettu kuin tänä päivänä. Niin moni hyvä ja toimiva asia on joko tarkoituksella tai ymmärtämyyttään ajettu alas ja rikottu. Tämä ei tietenkään ole tapahtunut hetkessä, vaan tätä kehitystä on tapahtunut jo vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.
Yhteiskunnan alasajo on kuitenkin vain kiihtynyt, kun Suomi liittyi YK:n Agenda2030:een ja alkoi määrätietoisesti toteuttaa sen tavoitteita. Pienellä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa Agendan tavoittelemiin maailmanlaajuisiin asioihin, kuten nälän tai köyhyyden poistamiseen maailmasta, tai ”kestävän” ja ”uudenaikaisen” energian varmistamiseen kaikille maailman kansalaisille. Tilanne on samanlainen ”täyden työllisyyden” osalta. Tämä on niin utopistinen tavoite, ettei kukaan järkevä ihminen edes usko tähän.
Ja uskooko joku todella, että pienellä Suomella olisi jotain vaikutusta maailmanlaajuiseen ”ilmastonmuutokseen”? Vaikka joku tähän ”ilmastonmuutokseen” uskoisikin ja kuvittelisi sen johtuvan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, Suomen merkitys kokonaisuuteen on vain noin yhden promillen luokkaa. Käytännössä siis mitätön. Ja silti koko Suomen yhteiskuntaa ollaan viemässä kyseenalaisen ”vihreän siirtymän” johdosta tilanteeseen, jossa sähkön hinta on paikoin moninkertaistunut ja sähkön saatavuudessa on jo paikoin ongelmia ja ennen Suomen selkärankana toimivaa teollisuutta ollaan ajamassa alas tai ainakin pakottamassa siirtymään Suomesta pois.
Korruptio rehottaa Suomessa valtoimenaan. ”Hyvä veli” -järjestelmällä varmistetaan, että kaikki jotka siihen kuuluvat, eivät koskaan saa syytettä rikollisesta toiminnastaan, heille järjestetään uusia palkkiotyöpaikkoja, vaikka olisivat edellisessä työpaikassaan tyrineet kaiken mahdollisen. Poliittisiin virkanimityksiin suhtaudutaan, kuin se olisi aivan normaalia eikä suinkaan korruptiota. Ylisuuria palkkioita maksetaan yritysten johtajille ja muille virkamiehille. Kaikenlainen virkavastuu on kadonnut. Veronmaksajien rahoja voidaan tuhlata mitä järjettömimpiin hankkeisiin, mutta jos hanke epäonnistuu, kukaan ei ole vastuussa mistään.
Poliisi ei enää tutki selviä rikoksia ja oikeuslaitokset antavat täysin erilaisia tuomioita riippuen siitä, kenestä on kysymys. Tuomiot saattavat ylemmissä oikeusasteissa muuttua täysin päinvastaisiksi kuin alemmissa ja käsittelyajat ovat luvattoman pitkiä.
Nationalismi ja sen merkitys kansallisvaltiolle
Nationalismi eli kansallismielisyys on maailmankatsomus, jossa oma valtio sekä oma kulttuurillinen ja etninen viitekehys priorisoidaan suhteessa globaaliin kansalaisuuteen. Nationalismi suojaa kansallisvaltioita ulkoisilta haitallisilta vaikutuksilta ja pyrkimyksiltä. Luonnonmukaisesti kehittyneet valtiot ovat lähtökohtaisesti kansallismielisiä. Meillä Suomessakin, vanhan ajan johtajat ovat muistuttaneet kansallismielisyyden tärkeydestä ja globalismin uhkakuvista.
Mitä enemmän kansa vaihtuu, sitä vähemmän sosiaalista yhteisöllisyyttä on jäljellä, koska jokainen ihminen luontaisesti ajaa oman viiteryhmänsä puolta. Nationalismin kautta väestöllä on myös paremmat ja tervehenkisemmät lähtökohdat kokea ja suhtautua omaan kulttuuriin sekä perinteisiin ja näin ollen vahvistaa identiteettiään sekä sosiaalista yhteisöllisyyttä. Ennen kaikkea, nationalismin myötä maan puolustaminen sisäisiä ja ulkoisia uhkakuvia kohtaan toteutuu aivan eri tasolla kuin pirstaloituneessa globalisoituneessa yhteiskunnassa, joka on hauras ja altis kaikenlaiselle vaikuttamiselle.
Kollektiivinen kansallismielisyys on lähtökohta hyvinvointivaltiolle. Ihmiset tuntevat merkityksellisyyttä ja sisältöä, yhteyttä toisiinsa sekä omaan maahan. Viimeisten vuosikymmenten aikana myös Suomessa päättäjät ja virkamiehet ovat menettäneet kansallismielisen mentaliteetin ja lähtökohdan ja nämä ovat korvattu globalismilla. Ulkopuolisten vaikuttimien kautta on myös pyritty aggressiivisesti antamaan kuvaa, että kansallismielisyys olisi jollain tavalla paha tai negatiivinen asia. Valitettavasti tässä on onnistuttu jokseenkin hyvin.
Kansallismielisyyden demonisointi
Kansallismielisyyttä on demonisoitu vuosikymmeniä, aina 2. maailmansodasta lähtien. Tämä propaganda on jatkunut säännöllisesti ja saamme kuulla ja lukea milloin mitäkin valheellisia perusteita, miksi ”oma kansa ensin” -ajattelu on pahasta. Suomea ja suomalaista kulttuuria on vähätelty pitkän aikaa, aivan kuin olisi jollain tavalla huono asia arvottaa omaa kulttuuria ja etnisyyttä suhteessa muihin. Valitettavasti tämä globalistien propaganda on mennyt pelottavan hyvin perille – iso osa suomalaisista, siinä missä myös iso osa länsi-eurooppalaisista ei enää koe motivaatiota puolustaa ajatusta oman maansa ja kulttuurinsa erinomaisuudesta.
Nationalismia demonisoidaan siitä syystä, että kun kansa ei enää koe suhdetta omaan maahansa, toisin sanoen heillä ei ole juuria eikä ”omaa maata”, heidät on helppo muokata globaaleiksi kansalaisiksi. He eivät enää tarjoa vastusta niille globaaleille toimijoille, jotka haluavat valloittaa maan monella eri tavalla. Tätä valloitusta ei välttämättä käydä enää asein, vaan globalismin ideologian kautta. Harva ymmärtää, että esimerkiksi sata vuotta sitten suomalaisissa kouluissa opettajat olivat luontaisesti ja lähtökohtaisesti kansallismielisiä ja oppilaita opetettiin arvostamaan omaa maataan. Nykyään kouluissa ei opeteta kansallismielisyyden tärkeyttä vaan se on korvattu globalismilla.
Kansallismielinen yhteiskunta ideaalina ja kuinka hyvin asiat voivat olla
Kansallismielinen yhteiskunta on toimiva, turvallinen, se luo merkitystä ja lisää yhteisöllisyyttä. Se on luonnonmukainen tapa toimia ja järjestäytyä. Kansalaiset ymmärtävät keitä he ovat, mistä he tulevat ja mihin he ovat menossa. Kansallismielinen Suomi voi taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja ympäristöllisesti hyvin. Tämä ei tarkoita, etteikö Suomi voisi käydä kauppaa ja harjoittaa hyviä diplomatiasuhteita muiden maiden kanssa. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei kukaan ulkopuolinen monikansallinen taho voi sanella meille kuinka elämme ja toteutamme itseämme omassa maassamme. On uskomatonta, kuinka nykyiseen tilaan on alunperin edes päädytty. Vuosikymmenten aivopesu ja prioriteettien muutokset ovat vaikuttaneet asioihin ja ihmisten kykyyn suhtautua yhteiskuntaan ja kulttuurilliseen viitekehykseen.
Kansallismielinen Suomi on itsenäinen ja puolueeton. Se ei päästä ketään suurvaltoja tai ulkopuolisia toimijoita päättämään ja hallinnoimaan asioitaan, vaan keskittyy luomaan parhaan version omasta maastaan ja kansastaan. Maamme ei myöskään voi olla itsenäinen, mikäli meillä on johdossa tai virkamiestasolla vallassa olevia tahoja, jotka ensisijaisesti ajavat Suomen ulkopuolisten toimijoiden etua. Euroopan unionin, YK:n Agenda 21:n sekä 2030:n ja Maailman talousfoorumin myötä Suomelle on koitunut valtavasti yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuurillisia haittoja sekä uhkakuvia. Nämä ovat kaikki mitattavissa olevia ilmiöitä, joita on joko jätetty tarkastelematta tai muutoin vähätelty. Miksi kaikenlainen kritiikki globalismia kohtaan tuntuu olevan tabu tai siihen ei haluta kiinnittää huomiota? Suomen tulee erota ja sanoutua irti kaikista näistä globaaleista tahoista sekä niiden haitallisista tavoitteista.
Itsenäinen ja kansallismielinen Suomi on eronnut eurovaluutasta ja sillä on oma valuutta, Suomen Markka, joka mahdollistaa itsenäisen ja riippumattoman valuuttapolitiikan. Viime vuosina valuutta ja sen käyttö on siirtynyt enemmissä määrin digitaaliseen muotoon. Käteinen raha on konkreettinen ja fyysinen maksuväline, ja se on perinteisesti tarjonnut kansalaisille vapauden maksaa ilman, että kukaan tarkkailee tai kontrolloi ihmisen kuluttajakäyttäytymistä ja toimintaa. Käteisen käytön suhteen ei perinteisesti ole ollut mitään ongelmia.
Kansallismielisyys liittyy myös vahvasti maanpuolustukseen. Suomen ja suomalaisten ei tule puolustaa maataan jonkun globalistisen toimijan vuoksi, vaan oman itsensä. Näin Suomi pysyy tulevaisuudessakin itsenäisenä, omavaraisena ja irrallaan meille kuulumattomista maailmanluokan konflikteista. Eikä meidän tarvitse elää jatkuvassa pelossa vaikka meitä peloteltaisiinkin valheellisilla perusteilla.
Aivan kuten sata vuotta sitten, kansallismielisyyden vallitessa, kouluissa tulee opettaa nationalismin merkitystä ja hyötyjä sekä suomalaisten kannalta tärkeitä kansalaistaitoja. Tämä johtaa siihen, että lapsista kasvaa tervehenkisiä ja identiteetiltään vahvoja ja pärjääviä kansalaisia. He eivät ole riippuvaisia valtiosta ja systeemistä, vaan toimivat rohkeasti ja määrätietoisesti tilanteessa kuin tilanteessa, toisin kuten nyt. Ulkoa tuodut globaalit woke-ilmiöt tai YK:n Agendat eivät kuulu suomalaisen lapsen ja nuoren ajatus- ja arvomaailmaan eikä tällaista propagandaa tule opettaa kouluissa, kuten ei ennenkään opetettu.
Kun suomalaiset yritykset ja infra pysyvät Suomen omistuksessa, rahavirrat jäävät Suomen ja suomalaisten hyväksi. Suomi on maantieteellisesti sellainen alue, jossa on mittaamattoman arvokkaat luonnon resurssit kuten vesivarannot sekä metsät. Suomen ei tule missään olosuhteissa myydä kansallisomaisuuttaan eikä kriittistä infraa ulkomaiseen omistukseen, kuten kaivostyö, metsät ja vesistöt, pohjavedet, sähköverkot, lentoliikenne, maantiet, rautatiet, energiantuotanto. Olemme myös maailmanhuippuja metsien hoidossa, joten meidän ei tule kuunnella muiden maiden ”asiantuntijoiden” neuvoja metsien hoitamisesta. Me olemme itse asiantuntijoita tämän aiheen osalta.
Sama koskee myös Suomen energiapolitiikkaa. Energiaomavaraisuutta olisi pitänyt kasvattaa jo vuosikymmeniä sitten, mutta näin ei tehty, koska päättäjien prioriteetit eivät olleet nationalistisia. Mikäli Suomi haluaa, se voi käyttää mitä tahansa toimivia energiamuotoja, erityisesti öljyä, kivihiiltä, turvetta ja ostaa energiaa sieltä, mikä Suomea ja suomalaisia hyödyttää eniten.
Kansallismielinen Suomi ei tue väestönvaihtoa eikä globaalia siirtolaisuutta, joka heikentää sosiaalista yhteisöllisyyttä, asettaa suomalaiset resurssien puolesta toissijaiseen asemaan ja maksaa suomalaisille loputtoman paljon. Etnisesti ja kulttuurillisesti homogeeninen väestörakenne on toimivampi ja luonnollisempi kuin monikulturismi -ideologia, jossa eri ihmiset tuodaan yhteen välittämättä negatiivisista vaikutuksista ja pirstaloitumisesta. Monikulturismi ja perusteeton maahanmuutto ei ole toiminut yhdenkään valtion kohdalla, sen sijaan se on johtanut jatkuviin etnisiin konflikteihin ja sekamelskaan. Jos ja kun erinäisillä agendaa ajavilla tahoilla on tarvetta kritisoida suomalaista mallia, he voivat itse muuttaa pois Suomesta monikulttuuriseen toimintaympäristöön ja elää siellä haluamallaan tavalla. Mutta kenenkään mielipuolisen ideologian vuoksi ei Suomea ja suomalaisia pidä saattaa huonoon asemaan ja yhteiskunnalliseen tilaan.
Lopuksi
Edellä on mainittu useita esimerkkejä siitä, mitä kansallismielisyydellä on annettavana Suomelle ja suomalaisille. Esimerkkejä voi jatkaa loputtomiin. Tällä hetkellä suurin ja merkittävin vastakkainasettelu on juurikin globalismin ja nationalismin välillä. On vanhanaikaista ajatella ja keskittää huomio vasemmisto vs. oikeisto -akseliin, sillä molemmat ajavat samoja globaaleja ilmiöitä ja trendejä. Ihmiset ympäri maailman ovat alkaneet ymmärtää globalismin vaarat ja haitat kansallisvaltioille ja pian he ymmärtävät, että nationalismi on paras ja luonnonmukainen vastalääke ja tarjoaa toimivan, turvallisen ja merkityksellisen yhteiskunnan.
Globalismia ja suuria väkisin ajettuja megatrendejä on mahdollista vastustaa menestyksekkäästi. Tästä on esimerkkejä niin sanotuista traktorimielenosoituksista, joita on nähtävissä ympäri Eurooppaa. Maanviljelijät ja maanomistajat ovat nousseet vastustamaan globalistien tavoitteita ajaa maatilat, maanviljely sekä karjanhoito alas. Kun kriittinen massa järjestäytyy yhteen ja toimii, asiat muuttuvat loppujen lopuksi nopeastikin.
Muita esimerkkejä ovat niin sanotun haitallisen woke-ilmiön vastustaminen, mikä on ympäri maailmaa tuottanut tulosta. Ihmiset, erityisesti omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset, ovat kyllästyneitä siihen, että meistä yritetään tehdä jotain muuta kuin mitä olemme. Tämä on hyvin nähtävissä esimerkiksi yritysmaailmassa, jossa wokeen lähtevät yritykset ovat tehneet valtavia tappioita kun massat ovat aloittaneet boikotoimaan näiden älyvapaata toimintaa, esimerkkeinä muun muassa Budweiser-olut, Disney ja muut wokeen mukaan lähteneet suuryritykset.
Välttämätöntä kuitenkin on se, että joka ikisen kansalaisen on aktivoiduttava ja osallistuttava muutoksen luomiseen sosiaalisen median ulkopuolella, oikeassa elämässä. Sosiaalisessa mediassa analysoiminen ja samoista asioista vuosikausia kirjoittaminen ei yksinkertaisesti riitä estämään Suomen alasajoa. Suomalaisten on löydettävä uudelleen sisäinen palo ja sisukkuus puolustaa itseään ja läheisiään nykyisessä yhteiskunnallisessa murroksessa.
Mikäli suomalaiset tiedostavat kansalaiset eivät liittoudu vaikuttamaan sosiaalisen median ulkopuolella, lopputulema on juuri se, minkä jo tiedämme – systeemitason kriisi ja kulttuurin totaalinen rappioituminen ja ihmisten keskuudessa vapauden menettäminen.
Verkostoidu! Aktivoidu! Osallistu!
Pääasialliset lähteet:
Technocracy: The Hard Road to World Order, Patrick Wood
Technocracy Rising: The Trojan Horse of Global Transformation, Patrick Wood
Yhdistyneiden Kansakuntien internetsivut, www.un.org
Maailman talousfoorumin internetsivut, www.weforum.org
Trilateraalisen komission internetsivut, www.trilateral.org
Internet archive
